Ehdokkaat paljastivat oman luokka-asemansa
Presidenttiehdokkaiden vastaukset Hesarin (11.12.2011) kysymykseen, onko Suomi luokkayhteiskunta, olivat niin täyttä soopaa, että ne kertoivat vain ehdokkaiden oman luokkataustan. Yhteiskunnan luokkajaon peitteleminen on heille ja heidän taustaorganisaatioille tärkeää ja välttämätöntä.
Luokkajaon objektiiviset kriteerit ovat ihmisten omistussuhde pääomiin. Pääomien omistus on vallan omistusta. Se joka omistaa taloudellisia pääomia, tuotantovälineitä tai rahaa niiden vastineena, omistaa yhteiskunnallista taloudellista valtaa, mikä on kaiken vallankäytön perusta.
Se, joka omistaa perusopetusta korkeampaa koulutusta omistaa kulttuuripääomaa, joka antaa mahdollisuuksia käyttää valtaa toisiin ihmisiin ja omistaa sosiaalista pääomaa. Se joka omistaa jonkin poliittisen valtaroolin, omistaa sosiaalista pääomaa, joka antaa oikeuden käyttää poliittista valtaa suhteessa luontoon ja toisiin ihmisiin. Sosiaalisen pääoman omistus edellyttää kulttuuripääoman omistusta.
Näiden oleellisten luokkakriteerien hämääminen oli jokaisen presidenttiehdokkaan tärkein pyrkimys. He puhuivat vain luokkajaon seurauksista, kuten tuloerojen kasvusta, köyhien ja rikkaiden jyrkästä erkanemisesta, eliniän määräytymisestä, pariutumisesta jne. mitkä ovat vain luokkajaon seurausilmiöitä, ei luokkajaon aiheuttajia.
Väyrynen kiisti luokkajaon sillä perusteella, että luokkajako ei ole yhtä syvä kuin Britaniassa. Mikä logiikka? Paavo Arhinmäki myönsi luokkajaon olemassaolon, mutta vähätteli sitä sillä, että se ei ole selvärajainen. Omistuksessa ei ole välimuotoa. Joko omistaa tai ei omista. Miksi vasurienkin pitää hämätä ihmisiä?
Niinistö on muuttanut kantaansa sitten edellisten pressanvaalien. Silloin hän julisti kova äänisesti, että luokkajakoa ei ole. Nyt hän myöntää sen, mutta sekoilee yhteiskunta-analyysissaan puhuen "luokattomien luokasta". Biaudet on aivan omaa luokkaansa oleva menneen aateliston äänitorvi. Soini yrittää rehvastella betonilähiöiden tuntemuksella, mutta nostaa pariutumisen keskeiseksi luokkakriteeriksi. Luokkayhteiskunnan seuraus sekin.
Haavisto ei osaa sanoa, onko luokkajakoa olemassa, mutta näkee Suomen niin tasa-arvoisena, että ministeriä ja viidakon miesta puhutellaan samassa äänilajissa. Sari Essayah panee toivonsa poroerottelua harrastavaan koulujärjestelmään. Sillä estetään luokkajaon synty. Todellisuudessa se erottelee duunarit ja herrat toisistaan. Työväenpuolueen Lipponen ei ole havainnut luokkajakoa vielä tuohon ikään mennessään. Niinpä hän ei osaa sanoa onko porvaristoa, sivistyneistöä ja työväenluokkaa olemassakaan.
Vastausten perusteella yksikään ehdokas ei kuulu työväenluokkaan. Kulttuuripääoman ja sosialaisen pääoman omistajina ehdokkaat ovat porvaristoa ja pikkuporvaristoa. Yhdenkään ehdokkaan ajatukset, ei edes Arhinmäen, edusta työväenluokan ideologiaa, siis työväenluokan tarpeita, etuja ja arvoja. Arabikevät odottaa Suomeakin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Koska mainostoimiston viime vaaleissa Niinistölle syöttämä "Vastakkainasettelun aika on ohi" -slogan paljastui niin falskiksi kuin olla ja voi, Niinistön kenties sallittaisiin nyt puhua totta, jos hän osaisi.
En yhtään epäile, etteikö Niinistö osaisi puhua totta, mutta hän ei halua eikä varmasti tohdikaan. Tuo takinkääntö luokka-asiassa tapahtui vain siksi, että valehtelullakin on uskottavuusrajansa. Hän kokeilee nyt tuota. Voi olla että pärjää paremmin.
Hei Hoo-Tee.
Et voi voittaa heitä, joten liity heihin. Osta osakkeita, minimissään yksi kappale, ja tunne mitä on omistaa tuotantoväline(ttä).
Ajatteles huviksesi suomalaista, n. 50-vuotiasta ammattimiestä vaikkapa paperiteollisuudessa. Hän on ehtinyt tehdä 30 vuotta hyväpalkkaista työtä, ja jos hän olisi sijoittanut muutaman prosentin jokaisesta nettopalkastaan vaikkapa kotimaisiin pörssiosakkeisiin, hän olisi jo aikamoinen kapitalisti.
Miten kaltaisesi, vasemmistopoterosta putket punaisina tulittava aatteen mies, selittää edelläkuvatun ilmiön?
Paljon helpompi selitettävä on epäilemättä malli, jossa paperimiehen työpaikka joko suljetaan lopullisesti tai siirretään halpamaahan. Sehän on tyypillisesti ahneiden herrojen vika, eikä suinkaan 60 tonnia vuodessa tienaavan, työväenluokkaan kuuluvan duunarin.
Varmaankin moni on noin menetellytkin, kuten esität. Aikaisemminhan porvariston ideologit puhuivat kansankapitalismista, ja se tarkoitti juuri tuota, mitä esität: työmieskin omistaa muutaman osakkeen, ja niin hänestä tulee omistavan luokan jäsen.
Palkat taitavat olla niin pienet nykyään suurimmalla osalla työväenluokkaa, joten rahoista ei riitä kuin oman hengenpitoon
Eettinen puoli asiassa on siinä, että osakkeiden omistus ja siitä saatu hyöty on toisen ihmisen hyväksikäyttöä, riistoa, vanhalla termillä sanottuna.
Suhteellisuus tajun palauttamiseksi mainittakoon, että maailman varallisuudesta omistaa 1% väestöstä noin puolet varallisuudesta. Tuon yhden prosentin ehdoilla maailma pyörii ja 99% on pyöritettävänä. Sen hauskempaa se varmaankin on kun tietää omistavansa kasi osaketta. Se antaa motiiveja pörssikurssien seuraamiselle, omistaja kun on.
“Se, joka omistaa perusopetusta korkeampaa koulutusta omistaa kulttuuripääomaa”
Miten yksityiseen omistukseen, siis yksityishenkilön aivoihin siirtynyt, pääoma otetaan yhteiskunnan haltuun eli yhteiseen omistukseen?
Veikolle
Se on varsin yksinkertaista: Annetaan koulutusta kaikille aivoille. Silloin on kulttuuriperintö yhteisessä omistuksessa. Kulttuuripääoman sosialisointi voi tapahtua koulujärjestelmän avulla jos halutaan, eikä se edes aiheuta kustannuksia yhteiskunnalle.
Olet Heikki tehnyt analyysia vähän syvemmältä.Mitään en kiistä katson asiaa niin ruohojuuritasosta,kuin vain voi yrittämättä olla mitenkään syvällinen edes.
Yhtäkään nyt nykyisistä pressaehdokkaista en ole mieltänyt työväenluokan ehdokkaaksi.Ei edes Arhinmäkeä,jonka perhetausta lienee oikeistolainen.
Korjaa jos olen väärässä.EDustaja Tossavainen omassa hinkuyskänpuuskassan
tuolla toisaalla kehui persuja suurimmaksi työväen puolueeksi...housut
piti vaihtaa kuiviin,kuten piti tehdä muutama vuosi sitten,kun Niinistö
väitti kokoomuksesta samaa.Yli kuuskytvuotisella kokemuksella sitä voi jo sanoa,että mikään ei ole muuttunut vaikka aikaa on kulunut,ihmiset ovat vaihtuneet.Luokkajako on edelleen olemassa.Ihan samalta se näyttää nytkin
kuin silloin ennen,miten se oikeassa työläisperheessä opetettiin.Silloin sitä vielä jopa kyseenalaisti,vaan ei enää.
Viitsineekö enää itseasiassa äänestää ketään.Harkittava on tai sitten
vain se,joka vähiten huonolta tuntuu,se joka mahdollisesti ja ehkä voisi olla koko kansan pressa edes vähän.
Kerran näin unta,että suomessa oli valistunut diktatuuri,jossa kaikien
asiat hoidettiin tasapuolisesti.Oli yhdenvertaista,kukaan ei ollut
toistaan alempana,työt tehtiin ja hommat hoidettiin...mutta ..niin
eihän noin hyvin olekkaan,edes saduissa.
Hannu Valjakalle
Hyvä ja rehellinen kommentti. Noin minäkin näen asian. Tulevat vaalit ovat todella vaikeat, kun ei tiedä ketä äänestäisi. Maksoin jäsenmaksun Vasemmistoliittoon, mutta äänestä nyt sitten sen ehdokasta. Mielelläni sen tekisin, jos se olisi edes rehellisesti köyhälistön puolella. Mutta oikeistolaisen ja kosmopoliittisen hallituksen ministerinä, Paavo ei ole uskottava työväenmies.
"Alhaalta näkee paremmin ylöspäin."
Näin sanoi minulle ystäväni kun kerroin erään sosiaalityön luennon jälkeisestä keskustelustani sosiaalityön opiskelijoiden kanssa. Luennon aiheena oli sosiaaliset ongelmat ja luokkajako. Sen jälkeen me yliopisto-opiskelijat, tulevat sosiaalityön ammattilaiset, keskustelimme onko Suomessa nykyään luokkajakoa. Yllätyksekseni minä olin ainoa, joka oli sitä mieltä että Suomessa on yhä luokkia. Eräät muut sosiaalialan toivot pyörein silmin kertoivat olevansa sitä mieltä, että luokkayhteiskuntaa ei enää ole ja entisen luokkayhteiskunnan jaon mukaan heidän lapsuuden perheensä ei mikään rikas ole. Rikas ehkä ei mutta jäi sitä miettimään miten sokeita nämä sossut ovat ja miten he ovat kyseiselle alalle hakeutuneet jos he eivät pysty myöntämään niinkin perustavan laatuista ongelmaa yhteiskunnassa ja estettä köyhien elämässä. Nämä sossut olivat kahden vanhemman perheistä jotka kummatkin kävivät keskipalkkaisessa työssä, omistivat pienen omakotitalon sekä olivat lapsuudessaan käyneet useamman kerran ulkomaan matkalla(muuallakin kuin Ruotsissa).Minun taustani omaavalle juuri nämä tyttöset olivat ainakin tarpeeksi rikkaasta perheestä.
Susannalle
Suomalaisessa koulujärjestelmässä on läpikäyvänä periaatteena tai sanoisin ideologisena linja katsella todellisten ongelmien yli eli sulkea silmänsä niiltä. Sitten kun niitä reaalieläömässä ilmenee, ne psykologisoidaan yksilöllisiksi luonnehäiriöiksi, eli sairauksiksi. Näin yhteiskunnan virallinen valtarakenne puhdistaa omantuntonsa.
Yhteiskuntateorioiden kehittely on lyöty laimin yliopistotasolla, koska vanhat teoriat ovat riiittäneet ongelmien selittämiseen psykologialla. Tuo minkä sinä havaitsit kokemustaustaasi vasten on sosiaalialalla varmasti harvinaista. Koulu- ja sivistyspuolella tilanne on aivan sama ellei pahempikin. Koulujärjestelmän likainen työ eli lasten erottelu kouluarvostelun avulla koulumenestyjiksi ja ei-menestyjiksi tapahtuu täysin epätieteellisesti ja subjektiivisesti. Tämä jos mikä on rakenteellista väkivaltaa, joka kohdistetaan lapsiin.
Sosiaalialaa opiskelevista ja alalla työskentelevistä huomatava osa
on keskiluokkaista tai sen yläpuolella olevaa väkeä,joten omaa näkökulmaa
järjenkäyttöä auttamassa lakipykälien noudattamisessa,ei juurikaan ole.
ja se sitten näkyy ratkaisuissa.
Hannu Valjakalle
Sosiaalialan opiskelijoita, olivatpa he mistä yhteiskuntakerroksista tahansa, ei voi syyttää sosiaalipolitiikan filosofisista ja poliittisista perusteista. Ne sanellaan kyseisen tieteenalan ja poliittisen päätöksentekijöiden huipulta. Koulutusta ei läpäise ellei omaksu kurssivaatimusten ideologista sisältöä.
Se realismi ja yhteiskunnallinen empatia, mitä sosiaalialalla köyhiä ihmisiä kohtaan ilmenee, on sittenkin sosiaalialan työntekijöiden omista kokemuksista syntynyttä ja vahvistunutta asennetta.
"Se joka omistaa taloudellisia pääomia, tuotantovälineitä tai rahaa niiden vastineena, omistaa yhteiskunnallista taloudellista valtaa, mikä on kaiken vallankäytön perusta."
Ei pidä paikkaansa. Kaiken vallankäytön perusta on väkivalta. Valta lähtee edelleen kiväärin piipusta. Se, jolla on hallussaan aseet, on hallussaan todellinen valta.
Tuo on 1900-luvun alkupuolella vielä pitänyt paikkansa. Nyt se aseiden tilalla on raha.
Vellu Heino: "Nyt se aseiden tilalla on raha."
Ei ole. Lopullinen valta taataan aina viime kädessä asein. Aseiden edessä raha on arvotonta. Aseilla saa rahaa. Viime aikoina niin ei länsimaissa ole onneksi toimittu, joten ehkä vaikuttaa siltä, että raha olisi korvannut aseet. Ehkä se tiettyyn rajaan asti onkin, mutta jos tilanne uhkaa mennä liian mullistavaksi niin aseet kyllä vedetään esiin. Silloin raha on vain numeroita paperilla tai näyttöpäätteellä.
Vellulle
Kriisin syttyessä rahan ja siihen liittyvän poliittisen vallankäytön jatkoksi otetaan tarvittaessa kyllä tänäänkin aseet. Aseilla jatkettu rahan ja poliitiikan valta on merkki siitä, että tuotantotapa on tiensä päässä. Arabikeväässä se merkitsi arabifeodalismin loppua. Kapitalismin loppu turvautuu todennäköisesti myös jossakin aseisiin. Toivottavasti se voidaan estää kansanjoukkojen rauhanomaisella poliittisella varautumisella.
Jani Korhoselle
Aseet maksavat. Se jolla on rahaa, sillä on myös aseet.
Mutta tuo janin väite pakottaa laajentamaan näkökulmaa. Kun sanoin, että taloudellinen valta on kaiken vallan perusta, niin se pätee luokkayhteiskunnan vallankäyttöön.
Työväenluokka, joka on vailla pääomia, on alistettu luokka. Työväenluokalla on kuitenkin mahdollinen väline, joka voittaa sekä kaikki pääomien omistuksella saatavaat aseet että myöskin pyssyt. Se on joukkovoima. Se perustuu työväenluokan lukumääräiseen suuruuteen. Toisinaan tuo voima on olemassa ja toisinaan taas ei.
Arabikevät osoitti mihin tuo joukkovoima yltää. Se syntyy silloin kun sitä tarvitaan, ja se voittaa sen minkä se tahtoo. Se ei ole väkivaltaa vaikka se onkin väen valtaa. Tämä voima toimii murrosaikoina, revoluutiovaiheessa.
Evoluutiovaiheessa pätee jälleen tuo pääomien omistamisesta tuleva valta. Pääomien antama valta on valtaa silloinkin, kun pääomat ovat yhteisomistuksessa. Tuolloin omistajien valta on kansanvaltaa toisin kuin nyt, jolloin pääoman valta on pienen eliitin valtaa.
HEI!
Miksi Te Iskurit ette halua kertoa sitä asiaa, että mihin ihmeeseen se Teidän tietonne, että ihmiset ovat älyn lahjoiltaa täysin samanlaisia, niin perustuu? Miksi Te ette halua tutkia sitä, että pitääkö Koulufilosofia ja Reaalipsykologia paikkansa vai ei?
On myös hyvä huomata se asia, että Koulufilosofia ja Reaalipsykologia rp:n perusta on Materialistinen Filosofia eli LUONNON DIALEKTIIKKA. Nyt haluan vielä erikoisesti korostaa sitä asiaa, että Perusmarxismi eli Marxilainen Filosofia ja Sosiologia on varmasti täysin eri asia kuin Marxismi-Leninismi. Niin ja haluan vielä sanoa sen, että Perusmarxismi rp:n lähtökohta ja perusta on Luonnon Dialektiikka ja Materialistinen Historiakäsitys.
Nyt Marxismi-Leninismi ei voi myöskään kuulua loogisesti ja reaalisesti pätevällä tavalla Materialistinen Filosofia rp:hen vaan Objektiivinen Idealismi rp:hen. Miksi on näin asian haarat? Minun vastaukseni on se, että koska Marxismi-Leninismin tietoteoria on Suhteellisuusteoria ja Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria eli AIKA-AVARUUS, joten on mahdotonta tietää sitä asiaa, että pitääkö todella paikkansa XYZW-avaruus. Nyt on vielä ihmetettelyn aiheena se, että miten ihmeessä me voisimme tutkia Neliulotteinen Geometria rp:n Lausepuun Peruslauseen totuusarvoa esimerkki- ja vastaesimerkkimenetelmällä, sillä en ainakaan minä kulkuri ja katuanarri pysty mieltämään itselleni sitä, että minkälainen on XYZW-avaruus. On nyt myös pakko sanoa se, että LD:n perusta kolmiulotteinen luontoavaruus eli XYZ-avaruus eli VIIVA, PINTA-ALA ja TILAVUUS sekä AINE-MATERIA on helppo mieltää ja tajuta. Niin ja kehottaisin vielä Teitä Iskureita tutkimaan sitä asiaa, että mitä FE kirjoittaa Professori Zöllnerin Neliulotteinen Geometria rp:stä kirjassaaan Luonnon Dialektiikka.
Kalervolle
Minähän totesin edellisessä blogissa, että ihmiset ovat erilaisia, mutta kaikki kuuluvat alykkääseen ja lahjakkaaseen ihmislajiin. Tiedostava subjekti on ihmiskollektiivi, viimekädessä koko ihmislaji, sen kaikki sukupolvet, joiden kokemus välittyy meille kulttuuriperintönä. Tuon subjektin tiedostusprosessi lähestyy objektiivista totuutta, silti sitä koskaan saavuttamatta täydellisesti.
Jos sinä haluat lähteä erittelemään ihmislajin ykslöiden älykkyyden tasoa, se on mahdottomuus, koska aikaisemmat lajiyksilöt ovat jo kuolleet. Jos sinä Kalervo esität jotain olemassa olevia todisteita erilaisesta älykkyystasosta ihmisten välillä, niin todistustaakka on sinulla. Mensa ei todista mitään.
V***t tämä mikään tasa-arvoinen yhteiskunta ole. Mutta, kannatan puhdasta meritokratiaa, eli, kun pärjää hyvin koulussa, pääsee paremmille asemille myöhemmin. Taustasta riippumatta. Siis: Kannatan ilmaista koulutusta aina tohtoriin asti (jos rahkeet riittää). Siinä voi olla paremmuuteen littyviä tasoluokkia välissä, jne. I don't care.
Onko tämä siis mitä?
Erik Nilssonille
Minäkin kannatan ilmaista koulutusta tohtoriinsaakka, eli niinhän se nyt oimiikin. Ongelma on siinä, että tuosta edusta ei pääse nauttimaan muut kuin sivistyneistöperheiden lapset. Suurin luokka eli työväenluokka on sen ulkopuolella. Meritokratian varassa ihmiskunta menee lisäksi päin helvettiä.
Jessus noi tyypit selittää asioita pitkään. Ei niitä jaksa lukea. Ehkä niillä ei oo mitään oikeata sanottavaa, puhuvat vain lämpimikseen? Alustaja on sentään jäsennellyt asiansa järkevästi, kiitos siitä.
HEI!
Millä minä voin tosiasiassa todistaa yhtään mitään aukottomasti varsinkin, kun Te ette halua hyväksyä Reaalipsykologia ja Koulufilosofia rp:tä? Nyt pitää palauttaa mieleemme se, että Psychologia Realis pitää sisällään Psychologia Cognita, Psychologia Generalia, Psychologia Skolastica, Psychologia Clinica sekä vielä Parapsychologia, Teaching Psychology eli Opetuspsykologia, Learning Psychology eli Oppimispsykologia, Talent Psychology eli Lahjakkuuspsykologia ja Testing Psychology eli Testauspsykologia. Me voimme nyt sanoa siten, että Lahjakkuuspsykologia tutkii sitä, että mitä lahjakkuuskuvion eri osatekijöitä on ihmisissä. Nyt sitten Testauspsykologia yrittää kehitellä erilaisia mitta- ja mittausjärjestelmiä, ja joiden tehtävänä on yrittää selvittää sitä, että miten ihmeessä voitaisiin mitata esimerkiksi ihmisten älykkyystaso mahdollisimman loogiset, reaalisesti ja pätevästi, mutta voimme myös sanoa siten, että onhan ihmisessä muitakin lahjakkuuslajeja kuin Yleinen Älykkyystaso kuten taiteellinen, sosiallinen, ihmistuntemus, muisti jne.
Hyvä esimerkki pitkästä paskasta. Kiitos Krekulalle esimerkistä.
Erikille
Meritokratia edustaa juuri tuollaista Krekulan kaltaista ajattelua. Hän on akateemisesti sivistynyt mies.
Krekula vain heitti löysää läppää. Lue huomenna uudelleen, kun olet levännyt. Hän vain heitti kasaan läjän fraaseja. Sain itsekin lukea sen jutun ennenkuin tajusin vitsin. Ensin vain katsoin ja kauhistuin.
Se oli vitsi.
Koska jos luet koko tekstin, se ei tarkoita yhtään mitään.
Hyvä vitsi sinänsä.
Oikeasti: Meritokratia tarkoittaa sitä, että myös pohjasakan lapsilla on mahdollisuus päästä yhteiskunnan huipulle. Muissa järjestelmissä he ovat tuomittuja jäämään pohjasakkaan synytyperänsä vuoksi.
Mitä pahaa meritokratiassa on?
Erik Nilssonille kommenttiin 12.12.2011 00:21
Erik: "No siihen meidän pitäisi puuttua. Kun köyhempien lapset saisivat tukea opiskelulleen, silloin olisi täysi meritokratia. Mitä pahaa siinä olisi? Pahempaa kuin nykyisessä nepotismissa?"
Minä: Meritokraateilla on aivan väärä käsitys tiedon olemuksesta ja tiedon merkityksestä. Ensiksikin tiedostava subjekti on ihmislaji, ei yksilö. Näin on ollut jo miljoonia vuosia. Laji on luonut kielen, jolla "meritokraatitkin" kommunikoivat ja ajattelevat. Tieto ei ole vain auktoriteettien ulkoaopettelemista eli ymmärrystä (Hegel/Engels), vaan myös järjen käyttöä (Hegel/Engels): Vanhat opit on kyseenalaistettava ja luotava uusia. Totuuden kriteeri on käytäntö.
Tiedon tehtävä on ohjata yhteiskunnan luontosuhdetta ja kaikkea mitä siihen liittyy. Sen vuoksi talous, kulttuuriperintö ja poliittinen valta täytyy jokaisen tasa-arvoisessa omistuksessa. Ne on siis yksityistettävä jokaiselle.
Jokainen lajiyksilö aistii oman maailmansa. Aistihavainnot ovat kaikilla erilaisia ajan, paikan työjaon vuoksi. Aistihavaintojen luokittelu ja analysointi tapahtuu kulttuuriperinnöstä opitun kielen avulla. Millä etuoikeudella kulttuuriperinnön haltuunotto voisi kuulua vain jollekin "meritokratialle".
Nepotismi on omistuksesta johtuvaa vallanperimystä. Sitä ei ratkaise meritokratia, vaan kansanjoukot. Viittaan arabikevääseen.
Erik Nilssonille kommentteihin:
12.12.2011 00:24,
12.12.2011 00:29 ja
12.12.2011 00:34
Olen keskustellut Krekulan kanssa useamman vuoden tällä palstalla blogissa Kapitalismin perunkirjoituksia. Tunnen tuon litanian tarkkaan. Tiedän myös, mitä hän sillä tarkoittaa, ja hänen tarkoituksensa on hyvä. Mutta tuolla ajattelutavalla ei ole mitään yhteistä materialistisen dialektiikan kanssa.
Ensimmäinen virheesi, herra meritkraatti, tulee ilmi jo näissä muutamissa hyvissä kommenteissasi. Älä tykkää pahaa, kun kerron sen. Meritokraatti ei pysty ymmärtämään yhteiskunnan luokkarakennetta, joka sinun mukaasi koostuu pohjasakasta ja pintakermasta. Tuolla analyysillä meritokratia veisi yhteiskunnan päin helvettiä, kuten jo sanoin. Meritokratia olisi luokkayhteiskunnan jatkoa.
HEI!
Nyt kirjoitin siten, että ihmiset ovat erilaisia älyn lahjoiltaan vain siitä syystä, että ei tehtäisi enää sellaista virhettä, joka tapahtui silloin, kun NL ja KEVSOS-maat perustettiin. Niin ja tämä virhe oli se, kun alettiin halveksia älymystöä ja kouluja käyneitä luokkavihollisen asiamiehinä. Nyt pitää huomata ainakin se, että sen paremmin Yritys- kuin Yhteiskuntasunnittelua ei voi pätevästi tehdä pelkän vaiston pohjalta, vaan tarvitaan hyvä Insinööri-, Ekonomisti- ja Juristikoulutus sekä myös riittävä Filosofiatuntemus. Nyt voimme vielä sanoa siten, että pelkkä koulutus ei riitää, vaan tämä koulutus pitää olla sellaista, että oppi, jonka saamme, on reaalista ja loogisesti pätevää, siis ei henkimaailmaa kuten Marxismi-Leninismi rp:n kuvioissa. Nyt on siis hyvä pysyä vain Luonnon Dialektiikka ja Materialistinen Historiakäsitys rp:ssä.
Kalervolle
Nyt on hyvä kommentti. Minähän en voi tietää, millaista marxisismi-leninismiä, luonnondialektiikkaa ja materialistista historian käsitystä sinä olet lukenut. Olen itsekin lukenut ne kaikki ja tehnyt niistä itse omat johtopäätökset. Ei kannata vannoa kuin materialismin nimiin ja sekin tervejärkisesti ymmärrettynä.
Oppisuuntien välinen saivartelu on mielestäni typerää. Ne on aina sovellettava konkreettiseen todellisuuteen, sillä totuus on aina konkreettinen, ei abstrakti. Filosofian, siis filosofisten pääsuuntausten, tuntemus on ensimmäinen ja tärkein teoria-alue. Kaikki rakentuvat sille. Seuraavaksi tärkein yhteiskunnallinen teoria on sosiologia. Psykologia on sen alatiede. Ilman näitä yhteiskunnallinen insinöörikoulutus kasvattaa pelkkiä meritokraatteja.
Sivistyneistön varaan tuota koulutusta ei voi jättää. Neuvostoliiton yhteydessä tehdyt virheet johtuivat nimenomaan sivistynestöstä. Sen luokka-asema tekee siitä pelkän meritokraattisen luokan, kuten nähtiin ja kuten nähdään tämän päivän Euroopassa ja varsinkin Suomessa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 33 kommenttia